KUVIA

 

KUVIA SIELTÄ SUN TÄÄLTÄ
(kuvat JuLu)
Kuvan saa isompaan ja selvempään kokoom sitä klikkaamalla.
9.12.2014 Kuvat päivitetty, teksin kanssa vielä ollaan hakemassa sanoja.

Suurin osa vapaa-ajasta menee tietenkin mökillä ja harrastusten parissa. Luonto, kalastus, kala, ruoka ja monet muuta aiheet kiinnostaa jopa kuvaukseen.

Mökillä tänään ja eilispäivän
Propeli lakissa, miksei:) Suvun ainoa propelipää. (toimii aurinkokennolla)
Mökillä tänään ja eilispäivän (2)
Mitä muuta ihminen tarvitsee?
——

SYKSY 2014
KASVIPLANTAASI ELONTIEN PALSTA-ALUEELLA
Kollasi 1 —- Kollaasi 2

Kollaasi 3 —- Kollaasi 4
Elontien palstaviljelijät saivat uuden ”maajussin”.  Eiköhän tuokin palsta saada kukoistamaan nimim. kokemusta on periaatteella.

 

 ROIHUVUOREN JAPANILAISTYYLINEN PUUTARHA


Kyltti ja opastaulu kertoo JAPANILAISTYYLISESTÄ puutarhasta.
Jap.puutar.1
Entiseen liuskekivilouhokseen rakennettu puisto saa osan muodoistaan itse kiviluonnosta, kiviportaista, kallioseinämästä ja monenlaisista sammaleista. Massiiviset rakennelmat ja bambupuiset aidat ym. antavat rauhoittavan näyn, tunteen.
Jap.puutar.2
Hiekkapolut, istutukset, kalliopintainen maaperä ja juokseva vesi….
Jap.puut.3
…. majat istua ja rauhoittua, kivet, pensaat….
Jap.puut 4
…. saniaiset, puut…
—-
KK.2
… kirsikkapuiden kukkaloisto…
KK.1
…. se ei montaa päivää kestä, mutta se kauneus…
KK.3
…. muuttuu syksyä kohti vaaleanpunaisesta kirkkaanpunaiseen..
Jap.puut.marjoja
… ruskan monet värit, marjojen monet muodot..
Ruskaa
…. syksyn väriloisto vaan jatkuu ja jatkuu…

Talvea jappuut.
… kunnes koittaa talvi.
Kappale kaunista kaupunkilaisluontoa. Sadat kirsikkapuut antavat toukokuussa väriloiston jonka kerran nähtyään ei unohda. Hanami on japanilaisten kirsikankukkajuhla jota vietetään kirsikkapuiden alla. Piknik on erittäin suosittua viikonlopun ajanvietettä. Nyt on Roihuvuoressakin vietetty Hanamijuhlaa toukosuussa. Juhla kerää satoja, jopa tuhansia ihmisiä kirsikkapuistoon viettämään piknikkiä, nauttimaan japanilaisesta kulttuurista ja ruoasta.
Astu sisään puistoon ja rauhoitu.

 

KUVIA LAMMASHAASTA JA YMPÄRISTÖSTÄ
Puuhasteluista, askarteluista, nautinnoista ja muutakin mukavaa.

Kesäkeittiö 1
Joskus kun mökillä ei ollut muuta puuhaa kuin hyttysten tappoa ja lintujen laulun kuuntelua, pepaa puuduttavaa verannalla istumista, oli keksittävä jotain. Onneksi naapuri, entinen tiluksen omistaja oli vuosien saatossa kärännyt pelloiltaan ison kasan kiviä tontillemme. Siinähän sitä puuhaa sitten onkin riittänyt. Jotkut sanoisivat nykyisen kesäkeittiön paikalla ollutta kivikasaa muinaismuistoksi, entiseksi merkkihenkilön hautaröykkiöksi, hiidenkiukaaksi. Tässä röykkiössä ei ollut muuta kuin jokunen rikkimennyt paloviinapullo, liekö ex omistaja käynyt vaimolta salaa ”iltapissillä” kivikasalla.
Kesäkeittiö2
No, siihen kivikasaan kuitenkin alkoi rakentua, ensin pieni grillipaikka, sitten grillipaikka pienellä katoksella, kunnes iski suuruudenhulluus ja kiviä alkoi siirtyä entistä enemmän sivuun. Osasta kiviä muodostui grillirakennelma, ruoanlaittopaikka, osasta paikkaa ympäröivää aitaa, osasta istumapaikkoja. Osasta mm. savustamo.
Pönttö 1

Savustamo vuonna silloin ja silloin ja jokunen kuva myöhemmästäkin pöntön ajasta, joten on huomioitavaa, että se toimii:)

Savustamo toiminnassa. Niin kuin tiedetään, kuvien kaltainen savustamo on ns. saaristolaismalli. Pöntön tulipesä on muurattu luonnonkivistä, isoista ja pienistä. Sisällä on noin 50 kg kiuaskiviä. Pöntöllä olen savustellut vaikka mitä. Kalaa kaikenlaista, lihaa karitsan paahtopaistista porsaan kylkiluihin, jopa omenalohkoja. Itse sain malliini idean Matti J. Särömaan kirjasta; Kalan savustuksen salat. Hätähousujen hommaa tuolla savustaminen ei ole, sillä aikaa kuluu pöntöllisen savustukseen reilut kolme tuntia, kaikkine valmisteluineen. Tunti kaloja, tai lihoja ensin kuivaillaan oviluukku auki, pikkutulen palaessa pesässä. Sitten ovi suljetaan ja siirrytään tunniksi savustettavan kypsentämiseen, mutta nyt on huomioitava, että lämpötila pöntössä EI saa nousta yli 100 asteen, joten pesässä pidetään edelleen mahdollisimman pientä tulta. Leppäklapi kuorittuna on kaiketi se paras, ainakin minun mielestä. Kuorittuna siksi, että pönttöön ei tule kitkerää ja nokista kuorisavua. Nokea muodustuu myös liekkien osuessa yläpuolella oleviin kiviin, joten siksikin sitä pientä liekkiä. Kolmas tunti onkin sitten itse savustamista. Pesään hiillokselle asetellaan tuoretta leppää (ei kuorta), lepänlehtiä, kenties katajaa, ihan vaan maun mukaan, jotkut haluavat kalaan väriä sokerista, minä en, oikea savunväri saa riittää. Pöntön kaikki luukut ja ilma-aukot suljetaan, niin myös tulipesän ilma-aukot. Pesässä olevat puut ym.alkavat tuossa tuokiossa muodostaa savua ja sitä tulee ajoittain runsaasti. Vielä ei ole naapuri soittanut palokuntaa, vaikka on saanut jokukusia kertoja kunnolla tuoksutella savunhajulla. No ovat saaneet kalaakin.

Ei muuta kuin savustelemaan:)

Pönttö 2
Pönttö antoi jonniiverran savua, mistä naapurikin sai osansa, johtuen tuulen suunnasta. Huomaavatpahan että paikalla ollaan. Kolmentunnin odottelun jälkeen kala olikin savustuneen näköistä ja näin jälkeenpäin sanottuna, myös makuista. Että ei voi muuta sanua, kuin että kyllä niistä rantaruottalaisista on joskus ollut jotain hyötyäkin, kun ovat keksineet noin oivan savustuslaitoksen.  Alla kuvissa fileenpuolikkaissa(2) on mausteena koskenlaskijajuustoa ja toisissa (2) on tuoretta basilikaa. Kokonaiset fileet taasen on maustettu tillillä ja rosmariinillä ja ne on savustettu heinäkuun puolessa välissä 2011.
Ahventa, siikaa, lohta ja lihaa vaikka mitä. Pöntössä saa tehtyä samalla kertaa monenpäivän ruoka-annokset ja vaikka isommallekin porukalle.


Savustattavaa 1

Savustettavaa 2
KIRJOLOHIFILETTÄ MEIRAMILLA JA SULATEJUUSTOLLA HÖYSTETTYNÄ, SEKÄ POSSUN SISÄFILETTÄ MENOSSA SAVUSTUMAAN. SAMAT TULIVAT n. KOLMEN TUNNIN PÄÄSTÄ KYPSYNEENÄ JA SAVUSTUNEENA (oikeaoppisesti) PÖNTÖSTÄ.

Ruokakol 1
Kesäkeittiöllä on mukava puuhastella. Kaasuhana auki ja tulta polttimeen, sitten vaan muurikalla paistamaan apetta savuruoan jatkeeksi. Vihanneksia, kaalista porkkanoihin, perunoista sipuliin. Isommallekin porukalle pystyy kerralla laittamaan syötävää. Jälkkäriksi tietenkin lettusia vattuhillolla. Grillissä sitten se kesän pakollinen makkara. Joku on sanonut ja olen samaa mieltä, että virtaavan veden ja palavan tulen katsomiseen ei kyllästy. Se on tosi. Mikä kesällä onkaan mukavampaa kuin istahtaa pöydän ääreen ja kuunnella luonnon ääniä ja naukkailla savustettuja ja paistettuja herkkuja ja katsella palavaa tulta. Vaikka sitten viinilasi kädessä. Bon ápetit.
Roukakol 2

Tulestahan se kaikki lähtee. Tulella ihminen on kaiketi tehty ensimmäiset lämpimät ruuat. Tuli on lämmittänyt, antanut turvaa, toiminut merkinantovälineenä ja monessa muussa tärkeässä tehtävässä. Tuli on isäntänä mitä mainioin, mutta renkinä… hmmm. Lämmin päivä ja hieno ilma antoi aihetta kesän ensimmäiselle grillaukselle. Kaiken ruoan grillaukselle. No ei sentäs salaattia. Sipulia, munakoisoa ja kesäkurpitsaa paloina vartaaseen ja marinadiin odottamaan tulen hiipumista hiillokseksi. Tomaattia ja halloumia myös vartaaseen. Possunkylkeä ritilälle ja vihannekset viereen. Ei aikaakaan kun jo saat kääntää lihoja ja glaseerata marinadilla paistostasi. Kuumassa grillissä kokki saa olla tarkkana, että kaikki paistettavat paistuvat tasaiseen tahtiin. Parasta on kuitenkin tekemisen riemu ja loppusilaus kunnon kattauksella. Andien auringon kypsyttämistä rypäleistä puristetulla ja käytetyllä viinillä on myös oma osansa nautinnossa.

Jälleen on yksi kesäruokintakausi on avattu.

Ruokakol 3
Tuppeen sahatusta koivusta saa näyttävän ”tarjoilulautasen”.

PARILALLALLA PAISTETTUNA VALKOISTA PARSAA, TOMAATTIA, KESÄKURPITSAA, SEKÄ HALLOUMIA. LANKULLA SAVUSTETTUA KIRJOLOHTA. OMAN MAAN YRTEILLÄ JA SALAATILLA KRYYRÄTTYÄ SALAATTIA, RIIMIHÄRKÄSIIVUILLA (JuLun uniikki resepti) KORISTELTUNA. UUDET PERUNAT JA SIPULIPAPRIKAVOISULAA. JUOMANA SHAMPANJA. MITTURAARIAA.
TOISENAKIN PÄIVÄNÄ ON SYÖTÄVÄ. PARSAA, KESÄKURPITSAA JA SONNIN SISÄFILETTÄ, OMALLA MARINADILLA.

AUREJÄRVEÄ JA ANTIMIA VUOSIEN VARRELTA

Järvi 1
LEPPOISAN RAUHALLINEN KESÄKUUN ALUN AAMU AUREELLA, VAIN YKSINÄINEN VERKONMERKKI OSOITTAA, ETTÄ LIIKETTÄ VEDEN ALLA ODOTETAAN.
Järvi 2
AAMUINEN SUMU, AURINGON NOUSU SUMUN TAKAA..
 Ranta
…. JOS SE EI SAA MIELTÄ RAUHOITTUMAAN, TAI RANNAN HILJAISUUS, TYYNEYS, KATSE HORISONTISSA…
Kaloja 1
…. NIIN SITTEN SAALIS. KUHA, SIIKA, AHVEN.
Kaloja 2
ON SIINÄ KALA JALOSSA MUODOSSAAN.
Aureen saaressa
VETTÄ TULEE KEVÄISIN ENEMMÄN JA VÄHEMMÄN, ONNEKSI NYKYÄÄN TULEVA VESI ON PAREMPILAATUISTA KUIN VIELÄ JOKUNEN VUOSI SITTEN. PUHDASTAHAN SE OLI, MUTTA HUMUSPITOISTA TURVETUOTANNON JÄLKISEURAAMUKSIA.
MYÖS KAHVIVEDEN VOI OTTAA JÄRVESTÄ JA KALAN PAISTAA SUORAAN TUOREENA. EI MIKÄÄN VOITA AAMUATERIAA (klo.8.00 kala ja kahvi kypsää) JÄRVEN PIKKU SAARESSA.

Aurejärvi on noin 18 km pitkä ja leveimmillään nelisen kilometriä leveä, karu ja syvä, sekä tummavetinen, mutta puhdas järvi. Järven eteläpäässä on pieni luonnonsuojelualue.  Kallioisia saaria ja rantoja on kilometri tolkulla. Kalaakin järvessä on kaikenlaista. Saaliskaloiksi lasken tällä hetkellä kuhan ja siian. Matikkaa ja haukeakin tulee, sekä ahventa. Jokusia lahnojakin on pyydykseen tarttunut. Vankka totuudenmukainen huhu kertoo, että järvessä olisi myös taimenta ja lohta, minä en ole saanut, mutta aikoinaan, kun lohia oli istutettu, nähtiin niitä poikasia rannalla, aurinkoa kai ottivat matalassa .

Aamukuvissa klo 7.00. Täysin tyyni, niin kuin lähes joka aamu. Loppukesästä kun usva saapuu järvelle ja usvan seasta aurinko nousee idästä, sitä näkyä ei unohda.  Ainoat väreet järvenpintaan antaa joutsenpariskunnan uiskentelu. Telkkä tai kuikka. Harmaahaikarakin on pesinyt näillä main. Kalasääksipariskunta kalastaa allekirjoittaneen kanssa kilpaa. On se vaan  komea lintu, ylväs.


Yrttitarha, vaikka sitten pienenpikin.

Niin ei sen välttämättä tarvitse olla suurensuuri kun jo yrttejä pääsee makustelemaan. Timjamia, meiramia, salviaa, ruohosipulia, tilliä, korianteria, salaattia monenmoista. Kelpaa siitä viherpeukalon, tai ”ituhipin” hakea salaattikulhoon puputeltavaa, tahi aamuisen leivän päälle pantavaa. Nokkosia ei kannata yrttimaalla kasvattaa, vaikka kovasti terveellisiä ovatkin, niitä kasvaa ympärillä muutenkin. Mutta syötäviä kukkiakin on kaikenlaisia. Ensin ne ihastuttavat näöllään, sitten maullaan.
Kasvilava 1

Kasvilava 2
Ja niinhän siinä kävi, että kesän lämpö, järvivesi ja paskan puhuminen yrttimaan reunalla sai ”naatit ja narsissit” kasvamaan. Pata kattilaa soimaa…Jo oli salaatissa makua…olioli. Kukatkin syötäviä:)
Kasvilava 3
 Yrttitarhaa keväällä 2011. Saapi siihen taas kylvää timjamit, laventellit, rukolat, meiramit ja muut herkut kesä- ja talvisuuta sulostuttamaan.
Perhosia 1
Kurjet kävi joka aamu… klo 5-7 välillä lähipellolla mekastamassa. Helppo arvata, että silloin ei nukuta, ei ainakaan ikkunat auki ja viimekesäne ne piti olla auki, helteen takia.
Perhosia 2
Neitoperhonen, herukkaperhonen, suruvaippa ja monet, monet muut perhoset ilostuttaa kasvimaalla kulkijaa.

Hönteri…eli PuuCee

Hönteri

Kyllä sitä tuolla kelpaa istuksia, aamuauringon paistaessa sisään, lintujen laulua kuunnellen ja nauttia vaikka hyvästä akkari taskukirjallisuudesta. Helpotuslaitoksesta löytyy kyllä virsikirjakin, jos alkaa veisuuttamaan, muutakin kirjallista tuotantoa on kausittain. Antiikkiesineisiin voi myös tutustua, taikka oluen valmistuksen saloihin. Jaa että kuka nyt pas…la kauaa viihtyisi? Kyllä täällä viihtyy. Alusastia on ns. kaksikerros juttu, jossa neste imeytetään ala-astian turpeeseen ja kiinteä jätös jää päällimmäiseen sahanpurujen alle. Kumma juttu,,, ei haise. Ulkopuolella on sitten käsienpesumahdollisuus ja peili vaikka parranajoon veistä käyttäen. Loppusilaus voidaan tehdä sisältä löytyvällä mennenillä, tahi ruusuntuoksuisella gruusialaisella parfyymillä. Makunsa kullakin.

MUUTA LAMMASHAAN PIHAPIIRIÄ
—-
Mökki 1
Kyllähän tuolla viihtyy, niin keväällä auringonpaisteessa, kuin myöhemminkin kesällä.
Mökki 2
Joskus jos kaksin käsin nauttii virvokkeita, on pakka välillä huilata. Aidolla Venäläisellä ”laskukoneella” voi laskea ryyppyjen määrän. Jotta levon hetkellä ei itikka pääse inisemään korvaan, kannattaa käyttää myrkytöntä vaihtoehtoa, eukalyptysöljyä ja tuikkukynttilää.
Mökki 3
Karpalo, lakka… siinä kesäiset ja syksyiset herkut mitä luonto antaa.  Pikkurahan puutteessa oleva metsänomistaja sitten antaa toisenlaista luontoherkkua.  Aukea yli lentävällä variksellakin eväsreppu selässä. Eihän sitä muuten jaksa liidellä puusta toiselle.
Mökki 4
Vielä jos jonkinverran vesi nousee, meilläkin on rantatontti. Onneksi varustukseen kuuluu ”pappa”, millä pääsee tulvia pakoon.
Halkoja
Kesän 2014 satoa. Kaadetusta haavasta olisi hyvin saanut tehtyä ”kaneetin”.
Marjapensaat 1
Kuka pelkää mustaa miestä… eiku vipperää, tai muovista haukkaa?
Marjapensaat2
Ensin on kukka, sitten raakile, lopuksi kypsän punainen marja.
Marjapensaat 3
Kaikella tapaa sitä on koetettava, että itse saisi enemmän marjoja kuin rastaat.
—-
MÖKIN KUKKIA
MÖKIN PIHALLA JA LÄHIMAASTOSSA KASVAA JA KUKOISTAA MUUTKIN KUIN KIVET.
RUUSUT, KULTAPALLOT, TULPPAANIT, NARSISSIT…
Kukkia 1

Kukkia 2
… MESIANGERVOT, VALKOVUOKOT, KRASSIT, KROOKUKSET, ESIKOT…
Kukkia 3
… JA MONET MONET MUUT ISTUTETUT SEKÄ LUONNONVARAISET IHANUUDET.
Kukkia 4

Kukkia 5
… UKONLAUKKA, VARJOLILJA, AKILEIJA, SEKÄ LUKEMATON MÄÄRÄ TOINEN TOISTAAN KAUNIINPIA SILMÄNILOJA.

SIENIÄ SIENIÄ, ISOJA JA PIENIÄ. SIENIÄ KASVAA KOSTEASSA MAASSA JA MEIDÄN LAMMASHAASSA.
Sieniä 1
Kartiohuhtasieni kasvaa ihan omalla pihalla, siinä portaiden edessä. Saa siinä tarkkana olla, jottei tallo herkkua. Korvasieniä joutuu hakemaan pihapiirin ulkopuolelta, jopa parinsadan metrin päästä. Mutta niitä sitten onkin senverran enemmän, että maksaa vaivan.
Sieniä 2
Jos toisten sienien kanssa olla tarkkana, ettei astu päälle, niin myös toisten kanssa saa olla tarkkana, varsinkin ennen syöntiä, sillä se esivalmistelu on tehtävä kunnolla ja kaikkia taiteen sääntöjä noudattaen. Keitto, huuhtelu, ryöppäys ym. esivalmistelu takaa sen, että makunautinnosta pääsee nauttimaan toisenkin kerran.
Sieniä 3

Yksi, kaksi, useampi, toinen toistaan makoisampi.
Sieniä 5
Suppiksien määrä vaan lisääntyy, kun jokavuosi tulee koluttua uusia paikkoja ja lähes poikkeuksetta tulee törmättyä mättääseen, jossa niitä kasvaa. Suppilovahvero, niinkuin kosteikkovahverokin, kasvaa aina samoilla paikoilla. Kerran kun paikan löydät, osaat mennä sinne uudestaankin, tai ainakin pitäisi osata. Sen ison koivun viereen, sen missä on se iso kivi:)


Sieniä 4

SIENIÄ NÄMÄKIN. Naavapartoja kasvaa puhtaassa, saasteettomassa luonnossa ja sitä puhtautta tuolla riittää. 

TULOSSA LISÄÄ KUVIA. IHAN VARMASTI. ODOTELLAAN,ODOTELLAAN.